Suomalaisen sähkötukkualan, sähköteollisuuden ja niiden yhteisen liiton historia kertoo mainiosti suomalaisen yhteiskunnan, kaupankäynnin ja järjestön merkityksen kehityksestä. Aluksi Suomen sähköistys eteni muutaman pioneerin innolla, sitten ulkomaisten alan suuryritysten voimalla. Suomi kiinnosti saksalaisia ja ruotsalaisia yrityksiä, koska täällä oli paljon koskivoimaa ja pitkät etäisyydet. Sähkötarvikkeita ja varsinkin kaapelia tarvittiin paljon, vaikka väkeä oli vähän.

Suomen itsenäistyminen sai aikaan uuden kehitysaskelen, kun isänmaata lähdettiin kehittämään ja sähköistämään nuoren kansakunnan innolla. Syntyi paljon sähköalan yrityksiä, ja keskieurooppalaisille kartelleissa toimiville yrityksille tuli kotimaisia kilpailijoita.
Laman pakottamina 1930-luvun alussa nämä perustivat yhteisen liiton ajamaan yhteisiä etujaan. Syntyi Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL), josta ennen pitkää muodostui suomalainen sähkötarvikealan kartelli. SSTL vahtikin ponnekkaasti, että kilpailu oli tervettä, eli kaikki toimivat liiton sanelemilla säännöillä vapaan kilpailun estämiseksi.

Sotien aikana valtiovallan toimesta käyttöön otettu säännöstely ja yhtenäishinnoittelu vahvistivat kartellin kehittymistä. Kotimaisten standardien käyttöönotto ja sotien jälkeen käytetyt tuontilisenssit puolestaan loivat kotimaiselle sähköteollisuudelle turvatut kotimarkkinat. Tämä oli tarpeen, sillä Suomeen oli syntynyt lisää sähkötarvikkeiden valmistajia.

Koventunut kilpailu nostaa alan tehokkuuden huippuunsa

Suomen sähköistys eteni 1950- ja 1960-luvuilla Itä- ja Pohjois-Suomeen, kun voimalaitoksia ja voimalinjoja rakennettiin kovaa vauhtia. Liiton tehtävänä oli hoitaa sähkötarvikkeiden hinnoittelu ja puolustaa ylläpitämäänsä kartellia valvomalla sopimususkollisuutta. Yhteisistä säännöistä kuitenkin lipsuttiin yhä helpommin ja nopeammin. Sähkötarvikealan kartelli murenikin alan kovaan sisäiseen kilpailuun 1970- ja erityisesti 1980-luvulla.

Kilpailu ja inflaation hidastuminen pakottivat sähkötukut tehostamaan toimiaan jo 1980-luvulla, minkä seurauksena suomalaisista sähkötukuista tuli Euroopan tehokkaimpia vuosikymmenen loppuun tultaessa. 1990-luvun lama kuitenkin romahdutti markkinat ja pakotti vielä kovempiin tehostustoimiin, rationalisointiin sekä logistiikan ja varastoinnin kehittämiseen. Tämän seurauksena sähkötukkutoiminnan tehokkuus parani edelleen.

Kun sähköistysala siirtyi yhtenäisiin eurooppalaisiin markkinoihin 1990-luvulla, oli luonnollista, että ulkomaiseen omistukseen päätyneet suomalaiset tukut ostivat ulkomaisia kilpailijoitaan ja perustivat uusia toimipisteitä lähialueille. Sama pätee myös sähkötarvikkeiden valmistajiin, joiden markkina-alueeksi on tullut koko maailma. Suomalainen tehokkuus, toiminnan luotettavuus ja osaaminen olivat hyvää kauppatavaraa myös sähkötukkualalla sekä sähkötarvikkeiden ja -laitteiden valmistuksessa.

Kehittynyt tiedon logistiikka palvelee koko toimialaa

Alan tuotteiden määrän ja teknisen vaatimustason kasvaessa tuotetietojen hallinta ja siirto yhteistyökumppaneille on muodostunut yhä merkittävämmäksi osaksi tavarantoimittajien ja tukkujen työtä. Vuonna 2005 syntyi idea Sähkönumerot.fi –palvelun sisältämien tuotetietojen välittämisestä suoraan alan ammattilaisten käyttämiin ohjelmistoihin. Tästä käynnistyi uusi vaihe tuotetietopalvelujen kehittämisessä.

Tänään liiton tietokannassa ylläpidettävät tuotetiedot ovat kaikissa tärkeimmissä sähkösuunnittelijoiden ja -urakoitsijoiden käyttämissä ohjelmistoissa. Lisäksi Sähkönumerot.fi-tietokannasta on yhteydet tukkujen järjestelmiin ja verkkokauppoihin.

Sähkönumerot.fi- tuotetietopalvelu sisältää 240.000 sähköteknistä tuotetta, joista 65 prosentilla on ainakin yksi tuotekuva. Palveluun kohdistuu yli 1,3 milj. käyntiä sekä 3,7 milj. sivulatausta vuodessa. ETIM-standardin mukaisten teknisten tietojen kerääminen Sähkönumerot.fi-tuotekorteille on lähtenyt ripeästi käyntiin, ja ETIMin mukaisia tietoja on tarjolla jo lähes 80.000 tuotteelle.

Tuotetietopalvelujen lisäksi liitto tuottaa monipuolisesti tilastopalveluja, viestintäpalveluja sekä alan edunvalvonta- ja kehittämispalveluja. Sähköteknisen Kaupan Liitossa Helsingin Lauttasaaressa työskentelee kolme työntekijää. Liiton toimitusjohtaja on Tarja Hailikari ja hallituksen puheenjohtaja SLO Oy:n toimitusjohtaja Mika Höijer.

Lähteitä:
Seppo Tamminen: Mustan kirjan tarinoita – Sähkötukkualan historia, 2006
STK:n vuosikertomukset.

Katso myös Liiton historiaa vuosilukuina

Lisätiedot:
Tarja Hailikari, toimitusjohtaja, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK)
Puh. 040 735 8673; Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. www.stkliitto.fi