Energiaköyhyys eli kyvyttömyys kattaa lämmityksen ja sähkön kustannuksia, on kasvava huolenaihe monissa Euroopan maissa. Suomessa ongelma on koettu pienemmäksi osin ennestään energiatehokkaan asumisen ansiosta ja osin sosiaaliturvajärjestelmämme kattavuuden vuoksi. Maailmanlaajuiset kriisit ovat häirinneet tarjontaa ja energian hintapiikit ovat havahduttaneet Suomenkin perehtymään siihen, miten ja keillä energiaköyhyyttä meillä ilmenee.
Energiavirasto teetti Gaia-konsulteilla raportin ”Energiaköyhyys Suomessa 2024”. Sen löydösten mukaan energiaköyhyyttä saattaa esiintyä – toisin kuin köyhyyttä yleensä – myös omistusasunnoissa asuvilla. Asunnon omistuksen lisäksi energiaköyhyyteen liittyy muitakin asumiseen liittyviä tekijöitä, kuten asuinseutu ja asunnon koko, ikä ja lämmitystapa. Lisäksi muista köyhyyden tyypeistä poiketen energiaköyhyys voi olla kausittaista ja ilmetä jaksoittain kylmien talvikuukausien tai energian poikkeuksellisten hintapiikkien aikana.
Toinen havainto on, että Suomen laaja sosiaaliturvajärjestelmä on omiaan suojaamaan energiaköyhyyden kokemukselta. Yleinen asumistuki ja toimeentulotuki ovat taanneet, etteivät pienituloisetkaan kotitaloudet jää vaille lämpöä ja sähköä. Raportin mukaan suomalaisilta pikemminkin puuttuu tietoa tuista, joihin he olisivat oikeutettuja ja siitä, kuinka niitä haetaan.
Raportissa todetaan, että nykyiset EU:n energiaköyhyyden indikaattorit, kuten kuluttajien kyvyttömyys pitää kotinsa riittävän lämpimänä, eivät täysin sovi Suomen tilanteeseen. Suomen kylmä ilmasto ja kehittynyt asuntokantamme vaatisivat räätälöityjä mittareita, jotka huomioisivat meillä tyypilliset lämmitystavat, asumisen eristystason ja sähkön kohtuuhintaisuuden.
Keinoja energiaköyhyyden vähentämiseen on
Energiaköyhyyttä voidaan vähentää Suomen energiatehokkuuspolitiikoilla. Esimerkiksi energiakorjausavustukset kannustavat kotitalouksia parantamaan kotejaan, mikä johtaa parempaan eristykseen ja tehokkaampiin lämmitysjärjestelmiin. Nämä muutokset auttavat vähentämään energiankulutusta ja siitä koituvia laskuja, mistä pitkällä aikavälillä on helpotusta energiaköyhyyteen.
Julkiset palvelut, kuten energianeuvonta, tarjoavat kotitalouksille hyötytietoa energiansäästötekniikoista. Se tukee kuluttajien mahdollisuuksia parantaa itse omaa asemaansa. Samalla se edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Energiaköyhyys Suomessa 2024 -raportti suosittelee, ettei energiaköyhyyttä määriteltäisi Suomessa minään erillisenä köyhyyden muotona. Meillä energiaköyhyys usein liittyy yleiseen vähävaraisuuteen, joten sosiaaliturvaverkkoja tulisi vahvistaa kattamaan kaikki elämisen perusmenot, energia mukaanluettuna. Näin kotitaloudet voivat vastata tarpeisiinsa joutumatta tekemään valintoja elämän välttämättömyyksien, kuten ruoan, lääkkeiden ja lämmityksen välillä.
Energianeuvonta ja sähköteknisen alan ratkaisut tepsivät
Lisäksi raportti suosittelee parantamaan yleisön tietoisuutta energiatehokkuusohjelmista ja niiden toteuttamiseen saatavilla olevista tuista. Tekemällä järjestelmästä helpommin saavutettavan ja käyttäjäystävällisemmän Suomi voi varmistaa, että haavoittuvimmat väestöryhmät – erityisesti vanhukset ja haja-asutusalueiden asukkaat – eivät jää jälkeen.
Harmillisesti maan hallitus supistaa kotitalousvähennystä, joka on aiemmin osoittautunut toimivaksi porkkanaksi kuluttajien perusparannussatsauksiin. Odotamme kiinnostuneina, millaiseksi rahoitusvälineeksi parastaikaa Suomen osalta valmisteilla oleva sosiaalinen ilmastorahasto muodostuu.
Suomalaisittain juuri energiatehokkuusparannusten edistäminen on avainasemassa energiaköyhyyttä torjuttaessa. Sähköteknisellä alalla on valmista tarjottavaa näihin tarpeisiin myös taloyhtiöille ja kotitalouksille.