Sähköteknisen kaupan liiton syyskokouksen puhujavieras oli MEP Henna Virkkunen. Kotimaassa hänet on tehnyt tutuksi seitsemän vuotta kansanedustajana ja viisi ministerinä. Nyt hän toimii Euroopan parlamentissa keskellä isoja muutoksia, jotka vaikuttavat vahvasti myös sähkötekniseen alaan.
Virkkunen on varsinainen jäsen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITREssä ja liikenne- ja matkailuvaliokunta TRANissa sekä varajäsen tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevässä erityisvaliokunnassa.
Henna Virkkunen kertoi halunneensa juuri näihin valiokuntiin, sillä niissä käsitellään Suomen elinkeinoelämälle tärkeitä kysymyksiä. Hän on keskittynyt erityisesti vihreään siirtymään liittyviin kysymyksiin sekä teollisuuden että yhteiskunnan näkökulmista, sekä digitalisaatioon liittyvään lainsäädäntöön. Seuraavassa otteita hänen esityksestään STK:n jäsenille.
Kahden megatrendin rinnalle nousi kolmas
Kuluneella kaudella on ollut kaksi isoa muutostrendiä - vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Viime vuosien isoista kriiseistä koronapandemia toi vauhtia digitalisaatioon ja Venäjän hyökkäyssota puolestaan vihreään siirtymään.
Nyt niiden rinnalle on nousemassa kolmas iso muutostrendi: geopoliittisten jännitteiden kasvu. Sen seurauksena esimerkiksi yritykset haluavat pienentää riskejään vetämällä hankintaketjuja lähemmäs.
Meneillään oleva blokkiutuminen on vaikuttanut Eurooppaan. Täällä on havahduttu riippuvuuteen Venäjän tuontienergiasta ja Kiinan tuottamista raaka-aineista ja komponenteista. Teknologioista on tullut valtakamppailun väline.
Eurooppa haluaa nyt kehittää omaa kapasiteettia teknologioista, kuten kehittyneistä puolijohteista, tekoälystä, kvanttilaskennasta ja bioteknologiasta.
Suomi on niissä varsin vahva - tosin suurvallat kilpailevat näilläkin osa-alueilla maailman herruudesta. Euroopalla on nyt tarve strategiseen autonomiaan kilpailukykymme suojelemiseksi, mikä osaltaan muotoilee eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa.
Vihreän siirtymän mittava lakipaketti
Euroopan unionissa on käsitelty toistakymmentä lakia liittyen vihreään siirtymään. Niitä ovat muiden muassa uusiutuvan energian direktiivi, energiatehokkuusdirektiivi, päästökaupan uudistus, hiilitullimekanismi, maaperään liittyvät päästölaskennat ja puolenkymmentä liikenteeseen liittyvää lakia.
Liikenne on kovan paineen alla, koska muista sektoreista poiketen sen päästöt ovat kasvaneet jatkuvasti. Lento- ja meriliikenteeseen tulee uusia säädöksiä, samoin tieliikenteeseenkin. Suomen talviolosuhteiden huomioimiseksi säädöksissä MEP Virkkunen kokee onnistuneensa vaikuttamaan varsin hyvin.
Energiatehokkuuteen liittyvä lainsäädäntö on Suomelle ongelmallinen, koska sen päälinjana on vähentää energiankäyttöä. Suomi puolestaan haluaa tuottaa mahdollisimman paljon vähäpäästöistä sähköä, josta voidaan tehdä puhtaasti vetyä teollisuuden tarpeisiin.
Vihreästä paketista on vielä kaksi säädöskokonaisuutta työn alla: rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ennallistamisasetus. Komission lähtökohta on vaatia kaikkia maita saavuttamaan samat prosentuaaliset tavoitteet alkutasosta ja olosuhteista riippumatta. Suomalaisittain esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusparannusten suhteen tässä ei olisi järkeä taloudellisesti eikä sosiaalisesti.
Jatkoneuvottelut kummastakin ovat käynnissä, ja niissä huomioidaan eri maiden erilaiset olosuhteet. Kun nämä saadaan neuvoteltua, on koko vuoteen 2030 tähtäävä vihreän siirtymän paketti valmis.
Digitalisaatio toi paljon uutta pohdittavaa
Digitalisaatio on iso osa-alue, jolla ei ole aiempaa kokonaisvaltaista lainsäädäntöä. Sen vaikutukset talouteen ja yhteiskuntiin ovat niin suuret, ettei se voi toimia enää omilla erillissäännöillään.
Eurooppalainen periaate on ollut, että internetissä pätevät samat säännöt kuin yhteiskunnassa. Uutta lainsäädäntöä vaatii ainakin sosiaalisen median alustojen velvoittaminen puuttumaan disinformaation levittämiseen sekä kyberturvallisuuden tason edellyttäminen eri toimijoilta.
Kaksi kyberdirektiiviä on tullut jo voimaan. Toinen käsittelee kriittisen tärkeää infrastruktuuria ja toinen kriittisten toimintojen tuottajia. Parhaillaan viimeistellään internetiin kytkettävien laitteiden kyberturvallisuutta käsittelevää lainsäädäntöä. Sen periaate on, että valmistaja vastaa laitteiden kyberturvallisuuden tasosta ja on velvollinen pitämään laite turvallisena päivittämällä sitä koko elinkaaren ajan.
Tekoälystä hyöty irti vaarat välttäen
Eurooppaan nähdään tärkeäksi luoda myös tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä - ensimmäisenä maailmassa. Hyödyllistä tekoälyn käyttöä ei haluta rajoittaa.
Tekoäly oppii meiltä ihmisiltä, ja esimerkiksi sen omaksumat stereotypiat voivat vaikuttaa ratkaisevasti yksilön tulevaisuuteen hänen hakiessaan työtä, koulutuspaikkaa tai pankkilainaa. Tämän tyyppisiä tekoälyn tuottamia toimintoja ja päätöksiä tullaan rajoittamaan. Joitakin korkean riskin toimintoja kielletään kokonaan, kuten Kiinasta tuttu yksittäisten ihmisten reaaliaikainen pisteytys.
Käsittelyssä on myös poliittinen kiistakysymys koskien kasvojentunnustusta. Voidaanko sitä tehdä julkisella paikalla oikeuden päätöksellä esimerkiksi rikostapauksissa vai ei lainkaan? Tällä hetkellä täyskielto on saanut enemmistön puolelleen.
MEP Henna Virkkunen ennakoi, että kevään iso keskustelu tullaan käymään Euroopan unionin merkittävästä uudistamisesta. Sillä pyrittäisiin vastaamaan kasvaneeseen paineeseen Euroopan unionin laajenemisesta. Kyse on maista, jotka ovat sodassa tai niiden todellisuus on muutoin vielä hyvin kaukana nykyisten jäsenkriteerien vaatimuksista.
Haluatko pysyä ajan tasalla alaan liittyvistä aiheista? Tutustu Sähköteknisen kaupan liiton uutiskirjeeseen, tilaa se itsellesi ja suosittele muille.
