Rakentamisessa käynnissä useita kehityskulkuja, jotka kaikki tulevat edellyttämään, että ammattilaiset pystyvät välittämään tietoja käyttämistään tuotteista. Ensimmäisenä talotekniikan alallakin on kohdattu taksonomian mukaiset kiinteistösijoittajien tiedontarpeet, tämän vuoden lopulla vastaamme tulevat rakentamislain vaatimukset ja ennen pitkää myös tavoitteet rakentamisen kiertotalouden toteuttamiseksi.
Rakentamislaki astuu voimaan vuodenvaihteessa – siis yhdeksän kuukauden kuluttua. Orpon hallituksen ohjelmassa luvattiin ”korjaussarja” rakentamislakiin, ja jo syksyllä 2023 ympäristöministeri Mykkänen painotti, että alkuperäinen voimaantulon aikataulu pitää. Muutetun lain aikataulutavoitteena on ennättää EU:n tekniseen notifikaatioon kesällä 2024 ja valmistua ehdotukseksi hallituksen esitykseksi syyskuussa 2024. Lakimuutoksen voimaantulo olisi siis alun perinkin aiottu 1.1.2025.
Korjaussarjassa muun muassa esitetään muutoksia rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia säänteleviin pykäliin, minkä tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa rakennuslupia käsittelevissä kunnissa ja lupia hakevilta rakentajilta. Päävastuullisen toteuttajan vastuuta täsmennetään. Purkamisluvan edellytyksiä koskevaan pykälään tehdään tulkintoja selkeyttäviä muutoksia, ja valitusoikeuksiin esitetään muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja.
Pohjaesityksen mukaan ilmastoselvitys ja materiaaliseloste laadittaisiin enää vain niille uusille rakennuksille, joita hiilijalanjäljen raja-arvovaatimukset koskevat. Vähähiilisyyden ja elinkaariominaisuuksien sääntely koskisi rakentamislaissa siis esimerkiksi uusia rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistorakennuksia, liikerakennuksia, kauppakeskuksia, elokuvateattereita, kouluja ja sairaaloita. Sen sijaan pientaloilta ja korjausrakentamisesta näitä ei vaadittaisi enää lainkaan.
Ympäristöministeriö asetti marraskuussa 2023 seurantaryhmän ”korjaussarjan” tiimoilta, ja ryhmässä on alan järjestöistä mm. Taltekan ja STUL:in edustus. Lausuntopalveluun kertyi maaliskuun alussa 225 lausuntoa aiheesta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=65211281-8a8f-4eb3-9465-ff3246a312c0
Sähköteknisen kaupan liitto puolestaan osallistuu ympäristöministeriön asiantuntijoiden kutsuman työryhmän työhön, kun sparrataan rakentamislain materiaaliselostetta ja ilmastoselvitystä koskevia asetuksia. Niissä lopulta määritellään, mitkä tiedot rakennusosista ja niiden vaikutuksista pitää jatkossa pystyä antamaan laskentaa varten. Myös sähköalan ammattilaisten on syytä ottaa tästä onkeensa viimeistään nyt.
Kuka ympäristötietoa käyttää?
Rakentamisen markkinan toimijat eivät suinkaan ole vain odotelleet, että lakipykäliä saadaan valmiiksi ja voimaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo ottanut elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvon käyttöön talorakentamisen vähähiilisyyden ohjauksessa. Talotekniikan pääosat huomioidaan tuossa raja-arvon laskennassa. Koossa on jo 40 hankkeen tiedot.
Senaatti-kiinteistöt puolestaan on sanonut tahtotilansa olevan, että hiililaskenta tulee uudis- ja peruskorjaukseen. Tuotetiedot ovat tärkeitä sekä hiilipäästöjen seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen.
”Se, mitä mittaat, yleensä myös kehittyy. Teemme jo investointivaiheessa vertailulaskelmia eri tuotevaihtoehtojen perusteella, ja rakentamisen jälkeen pitää tehdä koonti tosiasiallisesti käytetyistä tuotteista. Siksi hallittu tietojen keruu ja dokumentaatio ovat tärkeitä”, perustelee Senaatti-kiinteistöjen talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä.
Toinen päämäärä Senaatti-kiinteistöillä on kiertotalous. ”Haluamme tulevaisuudessa pystyä tunnistamaan ja kierrättämään rakennusosia”, Hyyppä kiteyttää.
On selvää, että betonielementtiä ja puutavaraa on rakennuksissa enemmän kuin sähkölaitteiden ja tarvikkeiden massaa. Meidän alamme ei silti pidä kuvitella, etteikö meidän työhömme ja tuotteisiimme vaikuttaisi pian velvoite tuottaa rakennuttajan yhtälöön niitä tietoja, joita he tarvitsevat hiililaskennassa.
Mikä neuvoksi – mistä näitä tietoja saa?
Hätähän ei ole tämännäköinen: toimialan oman ja STK ry:n kehittämän ja ylläpitämän Sähkönumerot.fi-tuotetietopalvelun kautta on jo kauan voitu käyttää tuotetietoja valintoihin ja vertailuun koko rakentamisen arvoketjussa. Samoin on jo hyvän aikaa sitten alettu siirtää tuotedataa rajapintojen kautta ammattilaisten eri hyötyohjelmistoihin.
Viime vuodesta saakka tuotetietopalvelussa on ollut kenttä myös tuotteen GWP-arvolle eli luvulle, joka kertoo tuotteen ja sen valmistamisen ominaislämmitysvaikutuksen (Global Warming Potential). Niiden valmistajien, joilla ei ole todennettua laskelmaa tuotteensa GWP-arvosta, käytettävissä on keskivertotuotteen taulukkoarvo suoraan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä co2data.fi:stä. Arvo saadaan suoraan Sähkönumerot-tuotekortille valmistajan niin halutessa.
STK ry on juuri sopinut jäseneduista suomalaisen One Click LCAn kanssa EPD-ohjelmiston lisensseistä. EPD (Environmental Product Declaration) eli ympäristöseloste on vapaaehtoinen, standardoitu ja luotettava tapa esittää tuotteen tai palvelun elinkaarianalyysi. EPD:llä varustetut tuotteet tulevat helpommin valituiksi raja-arvon alaisiin projekteihin ja kohteisiin, joille haetaan mitä tahansa ympäristösertifikaattia.
Kuka homman hoitaa?
Talorakentamisen vähähiilisyys edellyttää rakennusosien vaikutuksen tuntemista ja mahdollisuutta valita ympäristön kannalta suotuisimmat tuotteet. Jalosta päämäärästä koituu myös hallinnollista työtä. Kiperä kysymys on, kuka tietojen kokoamisen tulevaisuudessa tekee ja kuka siitä maksaa työn tekijälle?
Sähkösuunnittelijako, joka voi halutessaan käsitellä päätteensä ääressä suunnitteluohjelmiston kautta myös tuotetietoja? Vai sähköurakoitsija, joka vielä nykyään usein voi valita, mitkä tuotteet rakennukseen lopulta asennetaan? Data urakoitsijan valinnoista vaikuttaa myös siihen, mitä tiedetään rakennusosista, jotka kiinteistöltä tulevaisuudessa olisivat kierrätettävissä sellaisinaan, komponentteina tai uusioraaka-aineena. Tämän suhteen on syytä olla hereillä ja löytää yhteistyössä sujuva ja reilu työnjako lähitulevaisuudessa.
Digitaalisista työkaluista se ei jää ainakaan talotekniikassa kiinni: Sähkönumerot-palvelussa on tuotetietoa ja myös ne GWP-arvot, jotka voi poimia nettisivuilta tai imaista rajapinnan kautta suunnittelu- ja määrälaskentaohjelmistoihin. Vinkkinä erityisesti urakoitsijoille, että nettipalvelun tuotekansio-toiminnon avulla voi kerätä listan asentamistaan tuotteista sähkönumeroilla ja lähettää sen eteenpäin koko rakennuksen osien hiilijalanjäljen laskijaa varten.