EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi (EPBD) julkaistiin joulukuun puolessa välissä 2021. Ehdotus on jatkoa rakennusten energiankäytön direktiivikokonaisuudelle, josta jo aiemmin julkaistiin kaksi osaa. Ehdotus on ilmaston kannalta oikeansuuntainen, koska se pelkän energiatehokkuuden sijasta tähtää rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen päästöohjaukseen.
Tällä ja koko mittavalla Fit for 55 -paketilla on vielä pitkä matka jäsenmaiden käsittelystä Euroopan parlamentin aikanaan hyväksymään muotoon. Suomen lainsäädäntöön se tulee siis vaikuttamaan viipeellä. Selvää on koko rakentamisen toimialan kannalta, että direktiivien toimeenpanoon asti ehdittäessä, tämä tuo runsaasti uusia bisnesmahdollisuuksia ja kehitystarpeita.
Sähköistymisen toimiala valaa myös realismia mukaan keskusteluun: kun käytännön toteuttajista on jo nyt pulaa niin Suomessa kuin Euroopan maissa laajemminkin, olisi syytä keskittää tulevaisuuden satsaukset niihin energiatehokkuustoimiin, joilla aikaan saadaan eniten CO2-päästövähennyshyötyjä.
Meillä Pohjoismaissa painotetaan myös sitä, että alueiden erilaiset olosuhteet otettaisiin säädöskokonaisuuden velvoitteissa huomioon. Rakennusten energiatehokkuuden lähtötasoissa on melkoisia eroja Pohjolan ja Etelä-Euroopan välillä.
Kattojärjestömme EUEW on tiivistänyt yhteiset tavoitteet STUL ry:n kattojärjestö EuropeOnin, kaapelinvalmistajien järjestö CECAPIn ja European Copper Instituten kanssa oheiseksi kaavioksi.
Kiinteistöautomaatio eli kattavat mittaus- ja ohjauslaitetoiminnallisuudet ovat ansaitsemassaan, vahvassa roolissa, kun tavoitellaan vähähiilisyyttä ja rakennusten sisäilmaston ja olosuhteiden hyvää laatua.
Käytännöllinen lämmityslaskenta (GWP) perustuu rakennuksen rakennusosien ja materiaalien laskentaan huomioimatta käytönaikaista energiankulutusta, joka on jo nyt EU-päästökaupan päästöjä hillitsevässä ohjauksessa. Olemme vahvasti sitä mieltä, että kaksinkertainen ohjaus on tarpeetonta.
Sähköteknisen kaupan liitto ry toivoo, että päästötön uusiutuva paikallinen energiantuotanto huomioidaan täysimääräisesti rakennuksen energiatehokkuuden lisääjänä, kun valitaan lakisääteisiä energiatehokkuuden kynnysarvoja. Tässä yhteydessä näemme myös kannustinvaikutuksen päästöttömän sähköenergian käyttöön, kunhan uusiutuvan sähköenergian primäärienergiakertoimia muutetaan. Meillä Suomessa vuoden 2017 asetus rankaisee sähköä turhaan nyt, kun aimo osa sitä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Kertoimelle sopiva lukuarvo voisi olla 0,2-0,5 luokkaa.
Komission ehdotuksessa on lupaavaa huomiota kiinnitetty sähköisen liikenteen latauspisteisiin rakennuksissa ja esikaapelointiin niitä varten. Haluamme vaikuttaa siihen, että niiden asentamiseen liittyviä kotimaisia kannusteita jatketaan, ovathan ne osoittautuneet tepsiväksi keinoksi päästöttömien kilometrien osuuden kasvattamisessa.
Lue kuntien näkökulma aiheeseen tästä (Kuntalehti 22.12.2021)
Katso ympäristöministeriön koostesivu rakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvästä sääntelystä tästä.