Sähköauton lataaminen on pysäköintiä – latausasemien sijoittelulla on väliä

Sähköautojen latausasemien sijoittelun vaikutuksista kertyy koko ajan enemmän dataa. Vääränlainen tai väärään paikkaan sijoitettu latauspiste ei palvele käyttäjiä.

Virta Oy rakentaa latausasemien verkostoja ja digitaalista alustaa sähköautojen latauksen hallintaan, ja tähän mennessä latausverkostossa on jo noin 60 000 latausasemaa yli 30 maassa. Virta Oy:n teknologiajohtaja Jussi Ahtikari vieraili STK:n ja FCG:n webinaarissa, ja kertoi mitä kokonaisuudessa pitää ottaa huomioon.

Latausasemien ja -pisteiden sijoittelun ja tehon suunnittelu on olennaisen tärkeää.

Latauspisteiden sijainti ei aina osu yksiin sen kanssa, missä ihmiset autojaan todellisuudessa lataavat.

”Yleinen virhe on, että otetaan kartta ja aletaan ripotella asemia niin, että niitä on tasaisesti joka puolella aluetta. Järkevämpää olisi yrittää tunnistaa autoilijoiden kannalta parhaat sijainnit, ja sijoittaa sinne paljon kapasiteettia”, Ahtikari sanoo.

Sähköverkoissa kulkee vaihtovirtaa (AC), kun taas suurin osa laitteista käyttää tasavirtaa (DC). Tämä koskee myös sähköautoja. Vaihtovirralla toteutettu latausasema voi olla hyvinkin tehokas, mutta tasavirraksi muutettaessa sen teho laskee. Siksi nopeaan lataukseen tarvitaan tasavirtaa syöttäviä latausasemia.

Virta Oy:lla on tarjolla suunnittelun tueksi dataa siitä, missä ja millaiset latauspisteet parhaiten toimivat. Kerätty data osoittaa, että onnistuneesti sijoitetut pisteet ovat jatkuvasti täynnä, kun huonojen käyttöasteet jäävät alhaisiksi.

Tässä pari esimerkkiä:

• Esimerkkikaupungissa sijaitsee kolme latausasemaa kymmenen kilometrin säteellä. Yhden sijainti on ”ok”, toisen hyvä ja kolmannen paras. Parhaalla asemalla on 430 % enemmän käyttöä kuin ”ok”:lla.
  
  
• Erilaisiin pysäköintipaikkoihin tarvitaan sekä hidasta AC-vaihtovirtalatausta että tehokasta DC-pikalatausta. Suuren esimerkkikaupungin keskustassa samassa paikassa sijaitsee sekä AC- että DC-latausmahdollisuus. DC-asemaa käytettiin 30 prosenttia AC:tä enemmän ja siitä ladattiin 250 prosenttia enemmän virtaa kuin AC-asemasta.

”Sähköautoja ei ajeta ’tankkaamaan’ latausasemille, vaan suurimmaksi osaksi lataus tapahtuu pysäköinnin yhteydessä. Esimerkiksi yön yli tai työpäivän aikana tapahtuvaan lataukseen riittää AC-piste mainiosti”, Ahtikari kuvailee.

Sijainnilla on erittäin suuri merkitys, joten millaisia asemia ja mihin niitä tulisi sijoittaa?

• Kodit, työpaikat, hotellit, joissa pysäköinti kestää yli yön tai työpäivän -> useita AC-latauspisteitä
  
  
• Kadunvarsilla 22 kW:n AC-asemia asukkaiden yön yli kestävään pysäköintiin ja pikalatauksen mahdollistavia DC-pisteitä lyhytaikaiseen pysäköintiin
  
  
• Keskustat, kauppakeskukset, joissa asiointiaika puolesta tunnista tuntiin -> 50 kW:n DC-pisteitä
  
  
• Valtateiden varrella, paikoissa joissa esim. kahvi- ja ruokapaikkoja ja ostosmahdollisuuksia. -> 150 kW DC-pisteitä

”Liikenne muuttuu sähköiseksi nopeammin kuin kukaan osaa ennustaa. Tämänhetkinen ennuste on, että vuonna 2025 Euroopassa on 13 miljoonaa sähköautoa ja vuoteen 2030 mennessä määrä nousee 40 miljoonaan”, Ahtikari kertoo.

Katso Jussi Ahtikarin puheenvuoron webinaaritallenne:

Kuva: UTU Oy