Eurooppa joutuu ottamaan tulevana talvena kaikki keinot käyttöön energiakriisin ratkaisemiseksi. Energiatehokkuuden lisääminen teknologian avulla on avain ongelman ratkaisuun.
Eurooppaa koko alkuvuoden koetellut energiakriisi on eskaloitumassa, kun huoli energian riittävyydestä kasvaa. Nopeiksi ratkaisuiksi kriisin välttämiseksi on pohdittu kahta tuttua: energiatehokkuuden lisäämistä ja energiansäästöä. Näitä käytetään usein synonyymeina, vaikka lopulta kyse on kahdesta eri käsitteestä.
”Energiatehokkuutta lisäämällä saadaan suurempi hyötysuorite samalla energiamäärällä, kun taas energiansäästö vain leikkaa energian kulutusta esimerkiksi lämmityksestä tinkimällä. Energiatehokkuuden lisääminen teknisillä ratkaisuilla on viisasta niukkojen resurssien käyttöä. Parhaimmillaan se säästää meidät kylmässä kärvistelyltä”, avaa Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
”Energiatehokkuuden tekniset ratkaisut tuottavat pitkäaikaista hyötyä, kun ne mukauttavat energiankäytön vastaamaan todellista tarvetta. Liiketunnistinvalaisimet ohjaavat valot päälle porraskäytävissä silloin, kun valoa oikeasti tarvitaan. Taajuusmuuttajat säätävät ilmanvaihtoa huonelämpötilan mukaisesti. Tarpeettoman energiankäytön eli tuhlauksen poistaminen vähentää tarvetta energiansäästöön”, sanoo Muhonen.
Energiatehokkuutta lisäävillä investoinneilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun energiankäyttö tehostuu kokonaisuudessaan ja ohjautuu vastaamaan paremmin päästöttömän tuotannon saatavuutta.
”Moni on ajatellut energiatehokkuuden lisäämisen olevan kallista, mutta etenkin näillä ja ennustettavilla energian hinnoilla investointien kannattavuus kohenee merkittävästi”, arvioi Muhonen.
Kriisi on myös mahdollisuus muutokseen
Kriisit ovat ennenkin olleet käännekohtia energian kulutuksessa. Esimerkiksi 1970-luvun öljykriisin keskellä moni maa onnistui vähentämään energiankulutustaan merkittävästi. Suomessa kokonaisenergiankulutus väheni vuodessa lähes kymmenyksellä, ja öljyn kulutus yli kymmenen prosenttia. Tästä ja tuoreemmistakin esimerkeistä kertoi Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen puheenvuorossaan sähköalan Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa.
Tuoreempi esimerkki löytyy vuodelta 2011. Tuolloin Japani sulki Fukushiman maanjäristyksen jälkimainingeissa kaikki ydinvoimalansa. Menetetystä sähköntuotannosta noin puolet onnistuttiin korvaamaan energiatehokkuuden lisäämisellä ja energiansäästöllä.
”Tässä ei ole kyse teoriasta tai potentiaalista vaan todennetuista, toteutuneista saavutuksista. Sen takia ne ovat erityisen kiinnostavia”, Tynkkynen sanoo.
Jokaisessa teossa on terawattitunnin alku
Muhonen muistuttaa, että nykyinen Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen aiheuttama tuplakriisi ei ratkea vain yhdellä tai kahdella konstilla. Tuoreet lähestymistavat auttavat ratkomaan monimutkaisen kriisin. Mukaan tarvitaan niin yrityksiä, valtiota kuin kotitalouksiakin.
Muhonen patistaa valtiota kohdentamaan kotitalousvähennystä energiaremontteihin. Samaan aikaan Suomessa on yhä paljon kattopinta-alaa, jonka liikeyritykset voisivat valjastaa aurinkosähkön tuotantoon. Ammatillisen koulutuksen on tuotettava osaajia toteuttamaan energiatehokkuustoimia ja uutta, fossiilienergiaa korvaavaa tuotantoa.
”Mikään toimenpide ei yksin ratkaise tätä valtavaa ongelmaa, mutta jokaisessa energiateossa on terawattitunnin alku”, sanoo Muhonen.
Jäikö Visioseminaarin puheenvuoroja näkemättä? Katso esitykset täältä.