Pakettirekisteriä 1980-luvulta lähtien kehittänyt Juha Grönlund perehdytti seuraajaansa Antti Kiviojaa helmikuussa rekisterin pakettivastaavuuksien saloihin.

Pakettirekisteriä 1980-luvulta lähtien kehittänyt Juha Grönlund perehdytti seuraajaansa Antti Kiviojaa helmikuussa rekisterin pakettivastaavuuksien saloihin.

Sähköinfon pakettirekisteri on toiminut sähköalan tarjouslaskennan pohjana yli kolmen vuosikymmenen ajan. Rekisterin kehittämisestä ja ylläpidosta alusta saakka vastannut Sähköinfon osastopäällikkö Juha Grönlund jäi eläkkeelle helmikuussa.

Sähköinfo oy:n helmikuun lopussa eläkkeelle jääneen osastopäällikkö Juha Grönlundin mukaan sähköalan tarjouslaskentaohjelmat ovat kehittyneet jatkuvasti helpommiksi ja nopeammiksi käyttää. Vuosikymmenten varrella suurin muutos on tapahtunut tukkujen hinnastojen sähköistymisessä ja urakoitsijoiden tarvikevalikoiman monipuolistumisessa.

Pakettirekisterissä olevien tarvikkeiden määrä on kasvanut vuosien varrella tasaisesti reiluun 5 000 eri tuotteeseen, mutta Grönlundin mukaan rekisterissä olevien tuotteiden määrä ei ole itseisarvo. Pakettirekisteriä hyödyntävät tarjouslaskentaohjelmat osaavat listata saatavilla olevat tarvikevaihtoehdot laskelmiin nykyisin muutamalla hiiren klikkauksella.

– Rekisterissä olevat tuotteet ovat esimerkkejä, mitkä käyttäjät voivat korvata muilla vastaavilla, tukkujen hinnastoista löytyvillä tuotteilla, Grönlund sanoo.

Seuraava, pitkän aikavälin tähtäin vertailtavuuden helpottamisessa on ETIM-tietojen tuominen Pakettirekisteriin. Työ on jo aloitettu, ja joidenkin kaapelityyppien vertailu onnistuu jo pelkästään niiden teknisten ominaisuuksien perusteella.

ETIM (European Technical Information Model) määrittelee yksityiskohtaisesti, miten sähkö-, LVI- ja rakennustuotteiden tekniset tiedot ilmoitetaan. Esimerkiksi energiakaapeleille annetaan ETIM-arvot esimerkiksi johtimen ja eristävien materiaalien, johdinluokan, palo-ominaisuuksien, sallitun taivutussäteen ja kaapelin värin perusteella.

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) on koonnut ETIM-tietoja Sähkönumerot.fi-palveluun reilun viiden vuoden ajan. STK:n mukaan palvelussa kaikkien tuotteiden ETIM-luokkien keskimääräinen täyttöaste on tällä hetkellä 52 %, eli luokittelutyö on edennyt mukavasti, mutta tekemistä riittää vielä.

Työn hinnoittelu on ikuisuusaihe

Tarvikkeiden lisäksi Pakettirekisteriin on koottu sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset urakkahinnat, joiden avulla yksittäisten asennusten kesto- ja palkkakustannukset lasketaan.

– Siitä, miten hyvin nämä vastaavat todellisuutta, on keskusteltu pakettirekisterin alkuajoista lähtien, mutta urakoitsijat osaavat suhteuttaa nämä luvut hyvin omiin laskelmiinsa, Grönlund sanoo.

 

 

Valeri Tiik ja Juha Grönlund vuonna 2017.

Oy Mercus Software ltd:n toimitusjohtaja Valeri Tiik on puhunut pitkään osaamispohjaisten työnimikkeiden käyttöönotosta Pakettirekisterissä.

– Tällöin voitaisiin hallinnoida pidemmälle, kenellä työn suorittajilla on pätevyys asioiden tekemiseen, ja Pakettirekisteri saataisiin projektiohjauskelpoisemmaksi, projektilogistiikkaa paremmin tukevaksi, Tiik sanoo.

Grönlundin seuraaja, tekniikan lisensiaatti Antti Kivioja, aloitti työt Sähköinfon palveluksessa helmikuun alussa. Kivioja ei tyrmää ajatusta osaamisrekistereiden huomioimisesta Pakettirekisterin hinnoittelumalleissa.

– Urakkahinnoittelu on siitä reilu, että palkka maksetaan tehdystä työstä, mutta näistäkin asioista voi tietenkin keskustella, Kivioja sanoo.

Ohjelmien ominaisuudet kehittyvät

Pakettirekisteriä hyödynnetään tällä hetkellä Admicomin, Ecomin, Evelian, Mercus Softwaren, Pajadatan, Quanttosin ja Visma Softwaren ohjelmistoissa.

Pajadata oy:n asiakaspäällikkö Pentti Jokisen mukaan Pakettirekisterin käyttö helpottaa merkittävästi tilaus- ja ostotoimintaa projektien toteutusvaiheessa.

– Xpajan tarjouslaskennasta saadaan muodostettua projektille automaattisesti budjetti, jolloin reaaliaikaisesta projektiseurannasta saadaan helposti selvitettyä tarvikkeiden ja kustannuslajien toteutumaa budjetoituun nähden. Projektien tilanteita voidaan lisäksi analysoida graafisella Analytics-ohjelmallamme, jolloin nähdään yhdellä silmäyksellä vallitsevat projektien tilanteet, Jokinen kertoo.

Visma Software oy:n tuotepäällikkö Joonas Korhosen mukaan Visma L7 -tarjouslaskentasovellusta on kehitetty viime vuosina erityisesti hyödyntämään CAD-järjestelmien tuottamia määrätiedostoja.

– Sovelluksen kehitystyössä urakoitsijoiden panos on ollut merkittävä. Myös tuote- ja hintatiedot saadaan päivitettyä järjestelmään nykyisin automaattisesti tukkureiden tuote- ja hinnastopäivityspalveluista, Korhonen kertoo.

Antti Kiviojan mukaan viime aikoina Pakettirekisterin käyttäjien keskuudessa on herättänyt ihmetystä erään määrälaskennassa käytettävän CAD-ohjelman käyttöhintojen tuntuva kallistuminen.
– Ehkä markkinoilla ei ole tällä hetkellä riittävästi kilpailua määrälaskentaohjelmien puolella, Kivioja pohtii.

Lähde: www.sähkömaailma.fi / Mikko Arvinen, teksti ja kuvat